|
Veturikuvia.
Retkeillessäni lomalla Suomessa, minulla oli ilo ja onni tutustua höyryveturiin. Kiitos siitä lankeaa
Erik Lemströmmille ja Mr "Höyryveturille" Tapani Laaksomiehelle.
Siinä on sitten höyryveturin "evästä" elikkä koivuhalkoa.
Ja tänne sitä halkoa sitten heitellään, kattilan tulipesään. Lämmittäjä polkaisee ohjaamon lattiassa olevaa poljinta ja
paineilma avaa tulipesän luukun ja eikun halot pataan.
Mitenkäs sitä veturia ajetaan? No pääpiirteissään näin.
- Tehonsäätöpyörästä säädetään täysiteho
- Tarkistetaan kattilan vedenpinta vesilasista
- Tarkistetaan kattilanpaine
- Katsotaan että lämmittäjä on asemapaikallaan ohjaamossa.
- Avataan jarru
- Annetaan merkkivihellys
- Avataan höyryn valtaventtiili ja siten mentiin.
- Säädetään teho tehonsäätöpyörästä noin 30- 40 % välille
- Puhalletaan hikivesi pois sylintereistä.
- Säädetään valtaventtiili tehoihin nähden sopivaan asentoon ja annetaan mennä.
Laitellaanpa sitten tähän selventäviä kuvia
Tässä on tehonsäätöpyörä. Punainen vipstaaki on jarrusäädin ja ylhäällä on nopeusmittari. Alhaalla on veturiremonttimiehen
hattu ja hengityssuoja.
Poikittain oleva pitkä vipu on valtaventtiilin kahva. Mustasta ja punaisesta nupista hoidellaan viheltimiä. Kattilan kupeessa
olevalla vivulla puhalletaan niitä hikivesiä sylinteristä.
Tässä sitten kattilan varusteita. Keskellä kaksi vesilasia joista näkee vedenpinnan korkeuden kattilassa. Kattilan laidoilla
on imurit joilla lisätään vettä kattilaan. Vettähän kuluu höyrynmuodostukseen. Tässä veturityypissä vesisäiliö on tenderissä.
Huollon ajaksi on imureista irrotettu venttiilit.
Keskellä on Kattilapaineen mittari. Kuten näkyy punainen merkkiviiva on 14 Bar :in kohdalla
ja tarkoittaa sitä että kattilan suurin paine on se 14 Bar. Jos paine ylittyy aukeaa varoventtiili ja höyryt menee taivaantuuliin.
Vasemmalla Ilmanpaineen mittari. Veturin ja vaunujen jarrut toimii paineilmalla jota tehdään
ilmapumpulla. Ilmapumppu taas toimii höyryllä.
Oikealla on lämmitys höyrynpaine mittari. Vanhoissa matkustajavaunuissa lämmitys toimi veturista
saatavalla höyryllä.
Näillä laitteilla hoidetaan veturin voitelu. Etummaisena oleva lubrikaattori voitelee ilmapumpun. Takana
olevalla laitteella voidellaan höyrykoneet. Voiteluun käytetään sylinteri öljyä. Sylinteri öljyn pitää kestää kuumuutta ja
se ei saa
liueta veteen. Sylinterien voitelulaite saa käyttövoimansa veturin pyörästöstä vipujen välityksellä.
Pyörien ja kampien lakereiden voitelun hoitelee Lämmittäjä junan ollessa asemalla.
Jonkinlainen yleiskuva Tk-3 ohjaamosta. Kattilassa on tulet ja paineet päällä.
Pääsin kyytiin ohjaamoon Porvoon asemalla . Kokemus oli ainutkertainen olla liikkuvan höyryveturin ohjaamossa. Pientä
pihnää ja puhinaa kuului. Tuntui kun veturi olisi ollut joku aave liikkuessaan. Lämmitä riitti sateisenakin päivänä.
Jopa kuvaaminenkin unohtui ja sain vaan tämän aikaseksi. Veturinkuljettajalla on melkoinen homma koska kaikki vipstaakit on enenmän
ja vähemmän hajasijoitettua mallia.
Tänne sitten se höyry päätyy, höyrykoneeseen. Alhaalla sylinteri ja ylhäällä luisti joka ohjaa höyrynkulkua sylinteriin.
Pyöriin voima välittyy kiertokankien kautta.
Että näin. Esimerkki veturina on tässä Suolahden veturiharrastajien veturi Tk3 numero 1150 joka
tunnetaan myös nimellä Pikku jumbo. Suomessa on toimintakuntoisia Pikku jumboja tiettävästi kolme kappaletta, joista tämä
on yksi.
Lähteet : Mr "Höyryveturi" Tapani Laaksomies ja
Suomen Rautatiehistoriallinen seura ry
Kuvat : Omia.
Tunnelmaa Porvoon asemalta. Juna on saapunut asemalle veturinkuljettaja
suorittaa tarkistuksia luistikoneistolle.
Veturinkuljettaja ei suinkaan kiistele halosta apulaisen kanssa. Vaan käynnissä on veturin
"tankkaus".
Juna saapuu Porvoon asemalla
Kyllä kuva on vuodelta 2003. Ei luulis kun äkkiä katsoo . Tavarajuna on saapunut Hinthaaran
asemalle.
Lämmittäjä tutkimassa pyörästöä Hinthaaran asemalla
Tunnelmallinen kuva höyryveturista kiskomassa tavarajunaa Hinthaarasta
Porvooseen. Olosuhteet olivat upeat, vettä satoi kaatamalla. Huomaa komea poistohöyry pilvi.
Toinen tunnelmallinen kuva. Samainen juna menossa sinne Porvooseen.
Kuvasta näkee että sitä vettä tuleetaivaan täydeltä. Ääriviivat on mukavasti pehmentyneet.
Juna tulee koivikon seasta kohti Porvoota. Kuva on aikalailla
kun viisikymmentä luvulta, ellei taustalla näkysi Saalastin valmistama move veturi.
Höyryveturin savupiipun takaa nousee generaattorin poistohöyryä. Veturissahan on pieni
turbiinigeneraattori joka tuottaa sähköä valoja sekä radiopuhelinta varten 24v jännitteellä.
|
